Nox Nectarine Neo

Historia

Lachlanhan, Neon isä, oli Flynnin kultapoika. Se oli kaikkien tiedossa. Mies piti Lachlanin jöötä pitävästä ja röyhkeästä asenteesta. Sen kanssa Flynn tuli hyvin toimeen. Olihan hän samankaltainen jääräpää itsekin. Flynn oli pitkään pohtinut tammaa Lachlanille, koska olihan orista ehdottomasti saatava seuraaja, joka jäisi farmille asustelemaan. Koska Flynn on riskinottaja, oli hän sattumanvaraisesti valinnut piskuisen Suomen pitkin pituuttaan olohuoneen lattialle levitetyltä paperikartalta Bridgetin katsoessa vieressä varsin epäuskoisena. Valinnan jälkeen Suomen tammavalikoimaa plärätessään Flynn törmäsi erääseen varsin potentiaaliseen irlantilaista alkuperää olevaan tammaan, Darth Gaga 63:seen. Tamman kasvattajan Flynn tunsi entuudestaan, ja nopea vilkaisu tamman kisatuloksiin sekä muihin meriitteihin sai miehen tekemään päätöksen rimpauttaa tamman omistajalle, jonka tallin lausuminen ääneen kuulosti yhdeltä jonkin intiaaniheimon jäseneltä. Siis hyvin tyypillistä Flynniä. Lopputuloksena tästä Flynn sai erittäin potentiaalisen kenttäratsun, jonka sielunelämästä hän ei kuitenkaan saanut kiinni, ei sitten millään. Niinpä rauhallinen ja jämpti jalkansa maahan tiukasti juurruttanut Bridget sai Nox Nectarine Neosta nimikkoratsunsa. Neo oli kuin tehty Bridgetille.

Luonnekuvaus

Äitinsä mittoihin venähtänyt Neo toimii oman päänsä sisällä kehitetyn armeijansa vankkumattomana kenraalina isänsä tapaan. Toisin sanoen siis oikein kompakti paketti niin suurta kokoa kuin egoa. Näin kovapäisen kaverin voisi luulla tarvitsevan vastaansa samanlaisen kahelin, mutta todellisuudessa Neo käyttäytyy paljon paremmin seurassa, jossa ymmärrys ja lempeä energia vallitsevat. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että orin tulee antaa toimia oman tahtonsa mukaisesti. Rajat on asetettava ja niitä on vaadittava noudatettavan, mutta tapa, jolla vaaditaan, tulee olla oikeanlainen. Neo repii pelihousunsa sillä samaisella sekunnilla, mikäli kaksijalkaiset alkavat leikkimään kaikkivoipaista ylijumalaa.

Neolla tuntuu olevan pienet henkiset tuntosarvet, joilla se lukee ympäristöään herkeämättä. Tällä tavoin se lukee ihan kaikkia eläviä olentoja kuin avointa kirjaa. Kovan kuoren alla majailee herkkääkin herkempi hevospersoona, jonka sielunelämä kääriytyy tiukkalle kerälle, mikäli energiat eivät virtaa ja fengshui ole kohdallaan. Mitään ei tältä hevoselta voi myöskään piilottaa. Jos itseä ärsyttää, ärsyttää myös Neoa. Jos Neoa pännii, asiat ovat h*lvetin vaikeita. Jos Neosta kaikki on henkisellä tasolla ok, on asiat vain vaikeita. Harvoin asiat kuitenkaan ovat helppoja. Oria käsitellään usein käytävällä, koska karsinassa touhuilu on liian ahdasta. Neo tuntuu inhoavan sitä, jos se ei pääse vapaasti kulkemaan sinne minne mieli tekee, minkä vuoksi sen sitominen paikalleen on oiva keino estää kaikenlainen kuljeskelu kokonaan.

Ratsuna Neo on aivan mahtava. Edelleen ori lukee herkeämättä ratsastajansa mielentiloja, minkä vuoksi ratsastajan olisi parempi vain ajatella niitä kukkasia ja perhosia. Vihaisena Neon selkään ei uskalla hypätä kukaan. Neo on herkkä kuin pienen pieni lasienkeli, joka saattaa toisinaan olla särkymispisteessä jo pelkästä omasta innostuksestaan. Ratsastajan on syytä siis pitää pää kylmänä ja toimia rauhoittavana elementtinä siinä kaikessa henkisessä myrskyssä, jota Neo syvällä sisimmässään kokee. Neo on usein hyvin, siis hyvin, varma tekemisistään. Etenkin heille, jotka eivät vielä oikein tunne oria, tällainen jokaiseen ilmansuuntaan purskahteleva itsevarmuus voi aiheuttaa yllättäviäkin tilanteita.

Kouluratsuna Neo on oikean ratsastajan kanssa varma suorittaja. Tässä rauhallisemmassa lajissa Neolla pysyy pakka kuta kuinkin kasassa. Lisättyjen askellajien kohdalla ratsastaja voi toki tuntea ohuen lasin värähtelyä, mutta särkymisestä ei tässä vaiheessa onneksi ole vielä tietoakaan. Oria on syytä ratsastajaa höyhenenkevyin ottein, jotta vältytään niin ratsastajan kuin hevosenkin mielipahalta. Esteillä vauhti kasvaa selkeästi, mikä aiheuttaa tietysti myös omanlaisia muutoksia Neon käytökseen. Tämä hevonen ihan oikeasti lähtee kuin tykin suusta, kun sille luvan antaa. Selässä ei oikeastaan edes tarvitse tehdä mitään muuta kuin myödätä ohjasta sen sentin tai kaksi, kun Neo on jo menossa. Varmuus näkyy orin koko olemuksessa, kun se pyyhältää esteradalla. Hevonen on aina perillä siitä, mitä ratsastaja haluaisi sen tekevän, mutta toinen juttu on, kuunteleeko se näitä ohjeistuksia. Ratsastajan, jonka kanssa kemiat osuu yhteen, homma toimii mukavasti.

Uudet tilanteet Neo ottaa vastaan pienen epäilyksen kera. Se tunnustelee ensin hieman syrjemmällä, mitä tapahtuu ennen kuin uskaltautuu itse ottaa asioihin kantaa. Sen jälkeen, kun alkujännitys on kaikonnut, on Neo sitten kertomassa mielipiteensä harva se hetki. Kisatilanteissa ori on käsiteltävissä, mutta turha häslinki hevosen ympärillä on syytä minimoida, jotta Neo pystyy keskittymään tulevaan suoritukseen. Muiden hevosten kanssa Neo tulee toimeen älyttömän hyvin. Todennäköisesti Neon äärimmäisen hyvästä elävien olentojen lukutaidosta on hyötyä, koska Neosta tuntuvat pitävän kaikki lajitoverit koosta tai iästä riippumatta.

Sukutaulu

i Lachlan ISH (34,38%), rn, 167 cm VIR MVA Ch, KTK-II	ii Lexington ISH (6,25%), rn, 168 cm	iii Lead Astray xx
		iie Pineyard Laoise (ISH 12,5%)
	ie Sprucedale Bride ISH (62,5%), m, 160 cm	iei Cainneach (ID)
		iee Sprucedale Gobnait (ISH 25%)
e Darth Gaga '63 ISH (20%), m, 171 cm KTK-I, KERJ-I	ei Darth Vance '63 ISH (40%), rnkm, 177 cm	eii Vader
		eie Rainbowgranate '63
	ee Peppermint Patty xx xx, m, 166 cm	eei Mulberry Mo xx
		eee Lucy van Pelt xx

Lue sukuselvitys Sulje sukuselvitys

Sukuselvitys tänne

Jälkeläiset

Syntymäaika	Varsa	Vanhempi	Omistaja
26.10.2021	t. Gleanntán Honeydew	Castlelyons Spiteful Sparrow	VRL-10961
07.01.2020	o. Gleanntán Limoncello	Restless Bananashake GEA	VRL-06725

Kilpailut

Porrastetut kilpailut

Näyttelyt

Villit kilpailut

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

1. lokakuuta 2021 - Rataestedebyytin jälkipuintia

"No eihän ne nyt oo semmosia, mitä me ajateltiin", Bridget totesi Flynnin manatessa Neon heikkoja rataestesuorituksia. "Mutta toisaalta, nämä on ekat rataesteet kansainvälisellä tasolla Neon kanssa. Lisäksi, eikö meidän pitänyt lähinnä lähteä kokeilemaan näitä korkeempia ratoja?"

Flynn ei vaivautunut vastaamaan Bridgetin kysymykseen, koska tottahan se oli. Neon kanssa ollaan vasta pari kertaa startattu puolentoista metrin rataesteitä. Olisi ollut suoranainen ihme, että näinkin ailahtelevaisen ratsun kanssa olisi heti tykitetty sijoituksia, mutta Flynniä ihmetytti se, ettei edes kahdenkymmenen parhaan joukkoon vaan selkeästi häntäpään puolelle ollaan jääty.

"Sen kierrokset nousee selkeesti, kun esteiden korkeus nousee. Se ei ikinä oo tuntunu selästä tollaselta, miltä nyt näissä starteissa", Bridget pohti samalla kun töytäisi jalallaan vauhtia ja antoi allaan olevan tuolin pyöriä akselinsa ympäri, mikä silminnähden ärsytti Flynniä. "Nyt myös vähä realiteettiä peliin. Yhet kisat, kaksi starttia... Eihän noista voi mitään johtopäätöksiä vetää", Felix palautteli sanoillaan parivaljakkoa takaisin oikeaan maailmaan.

"Mä edelleen sanon, että se Neo, mikä meillä on kotona, ei oo vielä päässy irti kisoissa. Jos... tai siis kun me saadaan samanlainen Neo kisa-areenoille, meil ei oo mitään hätää", Bridget sanoi terävästi pysäyttäessään tuolinsa samalla ja noustessa sen jälkeen rivakasti seisomaan.

"No, milläs kepposilla me tää oikee Neo saadaan esille?" Flynn kysyi tavalla, jota Bridget kuvailisi marisemiseksi. "Anna sille aikaa, se on hidas näissä uusissa jutuissa. Luulis sun jo tietävän", Bridget ärähti. "Hei, kuulkaas, ottaako joku kahvia?" Felix iski kätensä reippaasti yhteen ja loi kysyvän katseen vuoroin Flynniin ja Bridgetiin. "Laita vaan", kuului molemmista suunnista samaan aikaan, minkä jälkeen huoneeseen laskeutui väsynyt hiljaisuus, jonka rikkoi vain Felixin sukkien suhina tummaa parkettilattiaa vasten miehen kävellessä keittiön puolelle.

---

Kasvattajan mietteitä (© kasvattaja)

Olen niitä ihmisiä, jonka jokainen tunnetila näyttää päällisin puolin siltä kuin kissa ois paskantanu aamukahviin. Jos mua sykähdyttää jokin perustuksia ravisuttelevan ihmeellinen tunne, myönteinen tai kielteinen, ilmenee sekin yleensä ainoastaan sellaisena lähes havaittavana kasvojen venähtämisenä, jollaiseksi itse sitä sanon, vaikka kuulemma mulla lähinnä venähtää oikea kulma kaks milliä ylös päin. Harmi ettei pokeri oo ikinä ollu mun skene, oisin ehkä ollut siinä kohtuullisen hyvä.

Siinä erään puhelun aikana multa kuitenkin karkaisi sellainen tukahdetun nyyhkäisyn tapainen vingahdus. Malla, jonka kanssa olin siinä parhaillani ollut puhdistamassa varusteita, katsahti muhun vakavoituen. Rakas serkkuni oli niitä harvoja ihmisiä jotka osas tulkita niitä pieniä signaaleja joita mun kehoni silloin tällöin välitti ulkomaailmalle, eikä sekään kyennyt arvaamaan sinkoiliko pääni sisällä onnen ilotulitteita vai jyrisikö siellä ukkonen.

Painelin määrätietoisesti ulos tallista. Mun oli vaikea puhua virallisia asioita jos joku oli kuulolla. Kun saavuin takaisin sisälle Malla kohotti muhun kysyvän katseen jota seurasi utelias "noh?" äännähdys. Henkäisin syvään. Yritin itsekin sulatella asiaa.

"Noh," toistin, hakien sopivaa sävyä äänelleni ja yhtäkkiä kamppaillen hymyä vastaan, häviten. "Se oli Flynn Daley. Se kasvattaa irish sport horseja Irlannissa ja kilpailee niillä kenttää," mun piti taas vähän tasailla ääntäni, "ja se haluais meiltä varsan."

Mallan kasvot venähti sillä tavalla kuin yllättyneellä ihmisellä normaalisti on tapana ja multakin karkas ihan kunnon naurahdus kuuluville. Mulle kasvattien menestyminen ja menekki kansainvälisesti oli yks kulmakivi sille mitä haaveilin omalta kasvatukseltani. Oli meiltä jo yksi varsa Belgiassa ja toinen Tanskassa, mutta niitä oli markkinoitu yksilöinä isoille verkostoille. Se, että joku ulkomaalainen, vieläpä kasvattamani rodun kotimaasta, kyseli mahdollisesti tilausvarsaa oli ihan eri juttu!

Gagan kanssa oli asiat sillä mallilla, että varsa tähän väliin ei kuulostanu yhtään hassummalta ajatukselta ja Wreathvalleyn tilan puolesta oli orivalintakin selvillä - heidän omansa, upea ISH Lachlan - joten eipä siinä muuta kuin kyttäämään kiimoja ja odottamaan kallisarvoista pakettia ulkomailta. Gaga tiinehtyi toisella yrittämällä eikä tiineyden kanssa ilmennyt minkäänlaisia ongelmia, joten niiltä osin homma sujui hienosti.

Kevät tuntui tulevan sinä vuonna äkkiä ja sitä mukaa kuin lumet väheni ja vihreys alkoi puskea puiden oksilta ja seinän vierustoilta, pyöristyi Gagan ulkomuoto ihan kertakaikkiseen räjähdyspisteeseen saakka. En ole varma kuka sitä räjähdystä enemmän toivoi ja odotti, tamma itse vai meidän vuoro öitä valvova henkilökunta. Kun se sitten lopulta tapahtui ihan viimeisimpänä oikeana pakkasyönä, ei kukaan ollut oikein varautunut asiaan, vaan tamma ikään kuin ilman sen suurempia seremonioita läjäytti lapsukaisensa pihalle. Ja niin se oli syntynyt, soma sukkajalkainen orivarsa.

Myös Gaga tuntui olevan sangen ihastunut pieneen olentoon jonka oli luonut, ehkä se jopa katseli lapsukaistansa vähän liiankin vaaleanpunaisten lasien takaa, ja antoi pikku oriin häiriköidä, pureskella ja tuuppia miten mielii. Meillä ihmisillä oli tälle kakaralle vähän kovempi koulu, mutta paras kun ei kerro siitä Gagalle mitään, lähes kympin äiti kun se muuten olikin. Ihan paras tapaus kävi ehkä eräänä päivänä kun Mallalta pääsi epähuomiossa sekä Gaga että varsa livahtamaan portista pakosalle. Gagallahan oli suunta selvä; se paineli kentälle ja pörisi menemään siellä seisovaa estekalustoa nuuhkien, loikaten muutaman ylikin kuin vanhoja muistojaan verestäen. Ja mitä tekee varsa - hänpä hyppelehti myöskin pari pientä estettä samalla kun Malla yritti metsästellä kentälle pääsystä innostunutta Gagaa takaisin kiinni.

Jos tavoittelee kansainvälistä nimeä kasvattajana, niin tämä Neoksi nimetty oripoika on kyllä juuri sellaisen oloinen nuori, jollaisia silloin kannattaa laittaa maailmalle. Vaikka humoristisesta varsasta luovuttiin raskain sydämin, tuntui hienolta kun siitä alkoi viimein virrata kuvia uuden kotinsa puitteissa sekä meille että maailmalle. Kyllä tätä poikaa kehtaa esitellä niin kasvattinaan kuin rotunsa edustajanakin.

---