Lost in Louisville

Rosheen McEvoy on tuottanut elämänsä aikana jonkun kymmenkunta laadukasta kenttäratsua isoihin luokkiin, joissa itsekin on tuttu näky. Vaikka hän kasvattaakin vähemmän aktiivisesti – mitä ilmeisimmin suurin osa ajasta ja ajatuksista menevät omiin valmentautumisiin ja kisamatkoihin – viedäänhän hänen varsansa kotimaassaan liki käsistä. Kansainvälisissä piireissä hänen hevosvalintansa, tai lähinnä niiden suvut, tuppaavat kummastuttamaan, huvittamaan ja päivän päätteeksi hämmästyttämäänkin, harvemmalla isojen kisojen kenttähevosista kun on lähisuvussaan työhevosta. McEvoy on kuitenkin päättänyt olla uran uurtaja rotunsa parissa, ja toistaiseksi onnistunutkin siinä kohtuullisen hyvin.

Toki McEvoyn hevosille tyypilliset, suurehkot täysiveriprosentit, kuten Louisankin kohdalla, peittävät hyvin alleen jo toisessa polvessa komeilevan irlantilaisen työhevosen. Tamman isä Costa Florida xx onkin puhdas englannintäysiverinen, englantilaisori, jonka perintöön voi törmätä niin puoliveristen, ponien kuin toki jokusen irish sport horsenkin suvuissa. Jokusen ratsutyyppisen xx- jälkeläisenkin ori on jättänyt, mutta nämä ovat ISH:n ohella vähemmistössä. Jälkeläisiä lienee kuitenkin kaiken kaikkiaan lähemmäs parisataa, Costa Florida kun sattui kulta-aikanaan menestymään hyvin niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kenttäkilpailuissa CIC4 tasolla asti parinkin eri ratsastajan kanssa. Nykyisellään ori on jo ikämies, joka ei enää astu, vaan viettelee eläkepäiviään leppoisasti Pohjois-Englannissa viimeisimmän ratsastajansa kotitilalla.

Osansa Costa Floridan suosioon tehnee myös se, että sen suku on varsin vierasta ajatellen ratsulinjoissa esiintyviä täysiverisiä, oriin omat vanhemmat kun ovat kumpainenkin entisiä laukkahevosia. Kauheasti näistä kummankaan historiasta ei ole kerrottavaa, kuin että ne ovat juosseet joitakin startteja ja päätyneet myyntiin liian hitaina tai haluttomina juoksijoina. Emä Florida Keys xx löysi tiensä ensin tallille, joka uudelleenkoulutti entisiä juoksijoita, minkä jälkeen huutokaupasta tamman sitten bongasi pooloharrastaja ja osti hevosen uudeksi kilpakumppanikseen. Tamma olikin lajissa erittäin pätevä ja toimi siinä samaisella ratsastajalla noin 12-vuotiaaksi saakka, kunnes loukkaantumisen myötä joutui niin ikään varhaiselle eläkkeelle. Omistajansa oli kuitenkin sen verran mieltynyt tammaan, että teetti sillä useammankin jälkeläisen, joista monet päätyivät muille pooloratsastajille, mutta pari myös kilpailemaan perinteisemmissä ratsastuslajeissa. Näistä toinen oli Costa Florida.

Oriin isäksi oli valikoitunut hieman sattumienkin kautta Galloway xx – suuri pettymys laukkaurheilukansalle. Maininnan arvoista on, että kumpainenkin tämän hevosen vanhemmista olivat menestyneitä ja tunnettujakin juoksijoita, emä Impala jopa tietyssä osaa maata legenda. Galloway ei kuitenkaan ollut voittajamateriaalia vanhempiensa tapaan, kaukana siitä, ja se päätyi huutokaupassa naiselle, joka oli tullut etsimään itselleen nuorta puoliveristä kenttäratsukseen, mutta tunsi sen surullisen kuuluisan kolahduksen tämän oriin kohdalla. Gallowaysta saatiin kuitenkin hiottua yllättävän toimiva kenttäratsu, joka sijoittui useasti CIC2 luokissa ja kilpaili jopa CIC3:ssa. Kiltin ja mukautuvan luonteensa vuoksi ori sai myös pitää miehuutensa ja myöhemmässä elämässään sai muutaman jälkeläisenkin saavuttamansa menestyksen siivellä.

Louisan emä Applepoole Milky Way, pienehkö, pikimusta ja täysin merkitön tamma, oli McEvoyn omia hevosia ajalta, jolloin hän nuorena ratsastajana vasta raivasi tietään uralle uskottavana kenttäkilpailijana. Kyllä vain, jo silloin se tehtiin työhevosen puolikkaalla, joka ”Mileyn” tapauksessa ulkomuodoltaankin erosi useimmista kanssakilpailijoista kuin naakka joutsenista. Tammalla oli kuitenkin sisua ja korkea työmoraali (vaikkakin muuten hieman kalseahko luonne) ja sitä oli ei-niin- sulavalinjaisesta ulkomuodostaan huolimatta siunattu puhtailla, hyvillä liikkeillä sekä oikein näpsäkällä hyppykyvyllä. Sisulla ja hartiavoimin kaksikko päätyi lopulta kilpailemaan jopa kansallisella tasolla CIC2 luokissa asti, eikä Mileytä koskaan raaskittu myydä, vaan se jäi siitostammaksi McEvoyn noustessa itse kisaamaan korkeampia tasoja.

Under the Milkyway oli täysiveritamma, joka elämänsä kohtuullisen hyvänä kenttäratsuna vietettyään päätyi parin vaiheen kautta Applepoole Farmille loukkaannuttuaan kilpailuissa. Se ostettiin täysin siitostammaksi ja yhtä puhdasta täysiveristä lukuun ottamatta tamman kaikki kuusi varsaa olivat irish sport horseja. Miley oli näistä ensimmäinen ja juuri emältään tämä olikin kaikesta päätellen perinyt hieman haistatteluun taipuvan luonteensa, isä kun oli täysin toista maata.

Dunry Coman oli sellainen monitoimipaketti, joka kilpaili muun muassa näyttelyissä, kouluratsastuksessa ja maastoesteillä, kuskasi tätejä nummilla, osallistui kärryhevosena kylän tapahtumiin sekä toimitti välistä lapsenvahdin virkaakin. Se oli perheen hevonen, kaunis, mutta luonteeltaan jopa ruunamainen, osaava, mutta erittäin rauhallinen. Ori asui varsasta hautaansa saakka samalla tilalla, saman perheen omistuksessa, joten sinänsä sen elämä oli sangen omansalaista verrattuna moneen muuhun siitosoriin. Hyvin erityisesti näyttelyissä pärjännyt ori astui kymmeniä rotuisiaan tammoja, joiden lisäksi oli yksi poikkeus sääntöön, Miley, oriin ainoa irish sport horse -jälkeläinen.

Sukuselvitys © VRL-09334